Eli nyt teen toisen toivepostauksen jatko-opinnoistani !!
Olen siis , aika tempperamenttinen , empaattien , kova ääninen. Olen ajatellut sosiaali- ja terveysalaa. sieltä sitten erikoistusin lastenhoitajaksi. Minua ei kammota ajatus haavoista tai verestä. Mutta haluan nimenomaan lastenhoitajaksi tai nuorison pariin töihin! Olin tetissä pääskyrinteen päiväkodissa ja pidin kovasti! Kyllä mä tiiän että se on se mun juttu mutta en tiiä miten oikein haluisin kouluttautua.
Sosiaali- ja terveysala !
Siellä opiskelisin aluksi lähi-hoitaja-alaa , toisena vuotena haluisin valita lastenhoito puolen...
tai nuorten päidetyöntekijä taai nuorten mielenterveyshoitaja puolen. Vaihtoehtoja on monia mutta en tosiaan tiedä .. myös vanhusten hoitaminen kiinnostaa ja kehitysvammaisten hoito.
Lastenhoitaja.
Rakastan lasten kanssa olemista ja heidän hoitamistaa. Lapset pitää tutustuttaa maailmaan turvallisin ensi askelin ja minusta päivähoito on yksi sillaisista. Siksi tämä kiinnostaa, haluan olla lasten tukena jo pienestä asti.
Nuorten päihdetyöntekijä.
Nuorien päihteiden käyttö huolestuttaa. Siksi haluaisin mukaan tähän että lapsia autettaisiin pääsemään eroon asioista mihin he voivat vaikuttaa oikeasti itse. Omasta kokemuksestani tiedän että se on myls ihan oma valinta. mutta esim huume riiippuvaiset nuoret , ei välttämätttä ole itse halunnut siihen kierteeseen vaan joutunut huonoihin porukoihin ja sieltä sotkeutuneet kaikkeen rikolliseen ja vaaralliseen.
Mielenterveyshoitaja.
Tiedän mitä tämä tekee ihmiselle itselleen ja hänen läheisilleen. Haluisin olla apuna tässä koska myös sairautta sairastavan lisäksi minusta lähimmäisten pitäisi saada riittävästi tukea ja informaatiota. Mielenterveys ongelmat ovat vakavia ja vaarallisia läheisille ja asiaa sairastavalle. Mutta siitä voi myös parantua täysin mikä on minusta todella hienoa haluaisin olla mukana tässä projektissa.
Vanhustenhoitaja.
Minua on opettettu kunnioittamaan vanhempaa sukupolvea ja sitä kautta olen itse huomannut että heidän hoitamisensa on todella tärkeää ja arvostan ihmistä ketä sillaista työtä jaksaa tehdä. Se ei ole vain sitä että joo pyyyhitään mammojen ja pappojen takamuksia ja pestään heitä suihkusssa vaikka työ sitäkin sisältää! se on myös heidän auttamista ja minusta kunniottavaa työtä ja ei se ole mielenterveydellekkään helppoa katsoa vahempaa ihmistä ketä ei välttämättä tunnista omaa lastaansa ja on muutenkin ilkeä koska vanhuus voi tuoda tämän tyyppisiä oireita.
Kehityisvammaistenhoitaja.
Itselläni on sukulainen kuka on tälläiseen sairastunut. Aina ei ole vamma perinnöllinen vaan sen on voinut myös aiheuttaa sairaus , kolari tai jonkinlainen virus mille et ole itse voinut mitään. Tämä on perheelle ja varsinkin vanhemmille todella raskasta ja siksi minusta heille pitäisi antaa välilllä vähän 'vapaata' koska kyllähän tuollainen lisää työtä teetttää. Tiedän myös että ei kehitysvammaiset ole aina niin 'vammaisia' vaan ymmärtävät kyllä asioita. Itse puhun vain erinlaisista ihmisistä (:
Nyt suurin kysymys en tiedä haluiaisinko näihin aloihin koulutautua sosiaali- ja terveysalan kautta vai kristillisenopiston koska myös osaa näistä voi opiskella siellä.
Mua kiinnostaa myös kaksoistutkinto !
olisi mukava kuulla teidän 'lähtöä maailmalle' eli ysiltä pääsyänne minne haitte ja missä nyt olette , olen hukassa ajatukseni kanssa. ja koulussahan meille yseillä näin kiteytettynä sanotaan että tämä valinta päättää koko elämästäsi eli nyt apua .