'cause everything is never as it seems

Vaikka eilen oltiinkin kotona kipeänä niin tänään reippaasti kouluun !
Meillä oli alussa kaksoistunti matiikkaa , mikä sisälsi pistokokeen. Opettajamme oli vissiinki varautunut siihen että kokeeseen menee tunti .. koska itse en osaa ollenkaan matiikkaa niin olin tehnyt testin jo viidessä minuutissa. Aloin siis nukkumaan. PIstokokeesen menikin aikaa  puolitoistatuntia olisi varmaan mennyt enemmänkin kunnes, luulin että jonkun puhelin soi mutta se olikin palohälytys, eli testi seis ja kaikki ulos. Opettajamme sanoi että fysiikan luokassa palaa.. Kaikki menivät ulos ja sellä kökötimme 15 min kunnes opettajat kertoivat että kyseessä oli harjoitus. Meidän fiksut seiskaluokkalaisethan olivat keksineet että nyt kun on hälytys niiin olivat lähteneet vaeltamaan luultavasti koulussa, mistä opettajamme vasta riemastuivat... No kun pääsimme takaisin luokkiin tuntia oli jäljellä joku viis minuuttia niin pääsimme jo pois. 

Kotsassa meni kerrankin hyvin ja oli maukasta ruokaa !! (--:

Kotiin tultuani menin suoraan nukkumaan , oon nykyään hirveen väsynyt :/ sitten äiti tuli ja syötiin ja menin takaisin nukkumaan. Iskä tuli hakemaan äitiä johonki ysien vanhempain iltaan tai johonkin. Nyt mun pitäisi siivota tässä mutta täällä mä vaan kirjoittelen. En oo oikeen saanut mitään ideaa tähän bloggaukseen koska kirjoittelen nykyään pelkästään omasta päivästäni koska en oikein osaa kasata ajatuksiani järkeväään muotoon. Huomenna olisikin rääkki päivä , liiksaa , enkkua ja kaikkea mistä en pidä. No kai sekin tuosta lutviutuu (: , Sitten onkin jo perjantai ja iskän viikonloppu !! (: iskällä pitäisi varmaan mennä ostelemaan vähän joululahjoja sun muuta (:  

Mua ärsyttää ihan himona tällä hetkellä mun hiukset ! , juu on niissä punaisen sävyä ja punasta väriäkin mutta on ne aika tummat :/ oisin halunnut niistä kirkkaan punaiset ennn joulua mutta ei taida onnistua .. NO joululahjaksi toivotaan siis kampaajaa että saatais nääistä sillaiset kun olen halunnut (: , vähän pelottaa että mitä tulee ku ooon aina tottunut katsomaan itseäni tummilla hiuksilla ( mitä nyt kerran mokasin ja värjäsin blondit..) no kai kaikkeen tottuu (--: no eipä mulla ole oikein muuta sanottavaa (-:  

xxx jaasmiina

We change, We grow up, We fuck up and we hurt

Noniin eli nyt on jäänyt tää postaus totaallisesti tauolle .. Päässä ei kertakaikkiaan ole vain mitään sanottavaa , tai siis sanottavaa on ja paljon, mutta mitään järkevää ja selvää asiaa ei päässäni kertakaikkiaan vain ole. 

En saa oikein itsekkään ajatuksistani selkoa.. Mielessäni pyörii vain yksi asia joka päivä , joka tunti, joka minuutti ja joka sekunti mutta miljoonilla eri tavoilla. Olisi niiin kivaa lähteä hetkeksi pois jonnekkin rauhottumaan ja miettimään. Eipä taida nyt oikein olla aikaa tälläiseen mietiskelyyn kun , yhteishaku tulee pian mutta vieläkin lähempänä on joulu mihin ei siis tosiaan ole kuin alle kaksi viikkoa enää aikaa ja mulla ei ole yhtäkään lahjaa vielä hankittu .. Tälläkin hetkellä makoilen kotona kipeänä. Aloin tuossa miettimään että mulla ei ole enää oikein aikaa tai aikaa on ja paljon mutta ei ole järkevää asiaa että poistaisin nuo muut blogit ja kirjoittelisin sitten kaikkea tänne, jos sillä tavalla saisi tätäkin blogia hengissä pysymään. Ulkoasukin on hippasen tylsä .. Yritin sitä tossa uudella bannerilla mutta siinäkin meni hermo enkä jaksanut tehdä siitä sillaista kun halusin ja tuokin on vanha kuva. Löysin Facebookissa selaillessani kuvan missä luki suurinpiirtein näin : Last year , at the same time i was so different person.

 Se jotenkin pysäytti miettimään .. Tajusin kuinka paljon minäkin olen muuttunut .. EN ole enää se ketä aina kulkee selkä kyyryssä silmät maahan katsoen juuuri ja juuri aukinaiset, Musta on tulossa huom tulossa vahva, enmä vielä sillainen ole mutta tulossa. sanon jos mulla on sanottavaa ja en kaipaa ihmisiä vierelleni ketkä vain satuttavat minua. Huonopuoli tässä on se että nyt mulle on tullut paha tapa sanoa ja sitten ajatella mitä sanoin. Mutta olen huomannut että myös sekin kannattaa. En enää mieti läheskään niin paljon mitä muut minusta ajattelee. Mutta muutama ihminen saa ihan muuutamalla sanalla kaiken tämän mitä olen rakentanut , kaiken minkä takana olen suojassa... He saavat vain muutamalla ilkeällä tai ihanalla sanalla koko suojamuurini kaadettua ja sitten olen taaas 'paljas' ei mitään minkä taakse mennä piilooon , ei mitään mihin turvautua. Mutta ei siitä sen enempää ennenkuin joku kaunis päivä joku tosiaan tekee tämän. Mutta olen mä ihan ylpeäkin itsestäni .. ennen en uskaltanut mennä kouluun vähän enemmänkin meikattuna mutta nyt haluan , ennen turvauduin aina värjäämään hiukseni ruskeaksi tai mustakisi , nyt värjäsin ensin alta vaaleat ja nyt värjäsin kokonaan punaisiksi. Yritän toteuttaa toivepostauksia heti kun olen saanut motivaationi ja ajatukseni keräiltyä. Nyt loppuun muutama kuva.

some die young

keep your head high , and your middle finger higher